Pohdintoja

Miksi teemme sitä, mitä teemme

Julkaistu

2026-10-15

Lukuaika

3 min

David Wallén Chief Executive Officer — Founder

Miksi teemme sitä, mitä teemme

Kun ihmiset kysyvät, mitä teemme, tavallinen vastaus on: "rakennamme tekoälyalustoja". Se pitää paikkansa, mutta ei kerro mitään siitä, miksi olemme olemassa. Tässä on ajattelu Intricin takana ja se, miksi se ohjaa sitä, mitä rakennamme.

Kaikki alkaa havainnosta. Tekoälyn tarjoaminen organisaatiolle on nykyään helppo osa. Turvallinen avustaja voidaan ostaa, malli kytkeä ja henkilöstölle antaa käyttöoikeus yhdessä iltapäivässä. Pelkkä käyttöoikeus ei kuitenkaan muuta mitään. Ihminen, jolla on uusi työkalu, tekee usein työnsä edelleen vanhalla tavalla. Tiimi, jolla on uusi työtapa, toimii maanantaina toisin.

Minne aika menee

Kuvitelkaa organisaatio, jossa on 300 asiakasvastaavaa. Jokainen säästää hyvän avustajan ansiosta viisi minuuttia päivässä. Se kuulostaa vaatimattomalta, mutta kertyy 1 500 minuuttia eli noin 25 tuntia joka ainoa päivä. Paperilla se on suuri voitto.

Katsokaa nyt jonoa. Jos asian ratkaisu kestää yhä kolme viikkoa, minne ne tunnit katosivat? Yleensä pieniin osiin, joita kukaan ei mittaa: ylimääräiseen tarkistukseen, tarpeettomaan sähköpostiketjuun, luovutukseen, joka kestää viikon, koska kukaan ei tiedä, kenen vastuulla seuraava vaihe on. Aika valui jonnekin prosessin varrella.

Säästetty aika merkitsee vain sitä, mitä siitä tulee: lyhyempiä jonoja, selkeämpiä kirjauksia, vähemmän tarpeettomia luovutuksia ja enemmän tilaa harkinnalle. Jos emme pysty näyttämään tätä työssä, emme ole näyttäneet mitään, vaikka käyttäjiä olisi kuinka paljon.

Muutos alkaa lähellä työtä

Työtä tekevä ihminen näkee ongelman yleensä ensimmäisenä. Asiakasvastaava huomaa vaiheen, jolla ei ole mitään tarkoitusta. Suunnittelutiimi tietää tarkalleen, missä luovutus maksaa viikon. Operatiivinen ryhmä tietää, mikä tieto katoaa aina, kun jokin hajoaa kolmelta yöllä.

Tuo tieto on samaan aikaan arvokasta ja hauras. Se elää ihmisessä, pilotissa, taulukossa, skriptissä tai osastossa, joka ei koskaan ehdi tehdä käytännöstä pysyvää. Kun ihminen vaihtaa tehtävää, pilotti päättyy tai toimittajan projekti sulkeutuu, tieto lähtee hänen mukanaan.

Intric on rakennettu juuri tähän aukkoon. Haluamme, että paikallisesta tiedosta tulee institutionaalinen kyky: jotain, minkä organisaatio voi omistaa, hallita, mitata, muuttaa ja käyttää uudelleen.

Tavoitteemme on selvä. Instituutio säilyttää omistajuuden. Rakennamme yhdessä toiminnan kanssa, koska toiminta tuntee poikkeukset ja harkintatilanteet, ja se erottaa kiillotetun demon sellaisesta, mitä ihmiset todella voivat käyttää huonona päivänä.

Suvereniteetti on kykyä toimia

Suvereniteetti supistetaan helposti kysymykseksi palvelinten sijainnista. Se kysymys on tärkeä, ja tietoturva- ja hankintatiimit ovat oikeassa kysyessään sitä. Meille se on keskustelun alku, ei loppu.

Järjestelmä ei ole todella suvereeni, jos instituutio ei näe, mitä sisällä tapahtui, ei voi muuttaa menettelyä, ei voi siirtyä pois toimittajalta tai ei voi pitää työtä käynnissä, kun olosuhteet muuttuvat. Käytettävyys, varajärjestelyt ja riippuvuudet ratkaisevat, voiko kunta, yliopisto tai puolustusyksikkö jatkaa tehtäväänsä.

Tarkoitamme siis sanalla käytännöllistä asiaa. Suvereniteetti on kykyä toimia edelleen omalla valtuudella.

Koti uusille työtavoille

Pidän kuvasta, jossa pilottiprojekti on teltta, kun uutta teknologiaa kokeillaan. Se on hyvä paikka kokeilla jotain. Jokainen, joka aikoo jäädä vuosiksi, tarvitsee talon. Uudet työtavat ovat samanlaisia. Ne tarvitsevat vakaan muodon: turvallisuuden, vastuut, kirjaukset, mittaamisen ja tilaa muuttua. Ilman sitä ne jäävät telttatilaan, ja kun teltta on purettu, kukaan ei muista, miten se pystytettiin.

Siksi emme näe alustaa tavoitteena. Se on olemassa, jotta uudella työllä on paikka asua, paikka, joka säilyy pilotin, projektin, toimittajan ja paikallisen edistäjän yli.

Mitä lupaamme

Rakennamme sen yhdessä. Me ylläpidämme sitä. Te omistatte sen.

Rakennamme yhdessä, koska työtä ei voi ymmärtää ulkopuolelta. Ylläpidämme sitä, koska instituutiot tarvitsevat ympäristöjä, jotka toimivat yhtä hyvin helmikuisena tiistaina kuin lokakuisena keskiviikkona. Omistatte sen, koska instituution kyvyn ei pitäisi koskaan riippua toimittajan hyvästä tahdosta.

Miksi tällä on merkitystä

Julkisten instituutioiden ihmiset haluavat yleensä tehdä oikein. He jakavat mielellään parhaat kikkansa, kun heillä on aikaa, turvallinen olo ja joku, joka kuuntelee. Harvoin he kuitenkaan luovuttavat jotain, minkä osaavat tehdä, tietämättä kuka huolehtii siitä jatkossa. Tiedon pitäminen omana tietona on järkevä reaktio siihen, miten instituutiot toimivat.

Tehtävämme on helpottaa jakamista samalla, kun hallinta pysyy siellä, missä se on. Malli voi matkustaa. Data pysyy kotona.

Joten seuraavan kerran, kun joku toisessa osastossa kohtaa saman ongelman, hänen ei tarvitse aloittaa nollasta.

David Wallén

CEO, Intric